JÄNIS



Metsäjänis (Lepus timidus) on pohjoisiin oloihin sopeutunut jänislaji. Sitä esiintyy Skandinaviassa ja Siperiassa. Lisäksi eristyneitä populaatioita on Alpeilla, Irlannissa, Skotlannissa, Walesissa ja Hokkaidossa. Talveksi metsäjänikset vaihtavat ruskean turkkinsa värin valkoiseen.

Metsäjänis on noin 55-60 senttiä pitkä ja häntä on 5-9 senttiä. Ne painavat 2 - 5,5 kiloa. Talvisin metsäjäniksen turkki on valkoinen ja se korvanpäät ovat mustat. Kesäisin jänikset ovat ruskeita ja korvissa on valkoiset reunat ja mustat päät.

Metsäjänis syö lehtipuiden ja pensaiden oksia ja kuoria. Sen vihollisia on kettu, kanahaukka, maakotka ja huuhkaja. Sitä myös metsästetään yleisesti.

Metsäjänikset saavat 3-15 poikasta vuodessa 1-3 eri poikueessa. Metsäjänikset voivat elää jopa 13-vuotiaaksi.

Jäniksen ravinnonkäytössä on muuan vähäntunnettu erikoisuus: Se syö ruokansa kahteen kertaan, "märehtii". Ruoansulatuksen eräässä vaiheessa jänis poimii umpisuolestaan erittämät papanat hännän alta ja syö ne uudelleen. Jos tämä estetään, jänis kuolee pian.

Jänis, ja kasvissyöjät yleensä, pyrkivät valikoimaan ruokansa paitsi ravinteikkuuden myös myrkyllisyyden mukaan. Talviaikaan kun ruokaa on vähän, jänis vierailee mielellään niitä varten kaadetuilla haavoilla. Jos haapaa tai muuta ei ole, jänis syö myös koivua. Siitä se jättää oksankärjet ja silmut syömättä, koska ne sisältävät muita osia enemmän koivun suojakseen kehittämiä suojaavia kemikaaleja. Jos jänis pakotetaan oksankärki- ja silmuravinnolle, se menehtyy pian myrkytykseen.

Jäniksen metsästysajan löydät täältä.

03.01.2006