METSO
Metso (Tetrao urogallus) on metsien
komea asukas ja Suomen suurin kanalintu. Joissain yhteyksissä sanalla "metso"
viitataan ainoastaan koiraslintuun. Vanhaa koirasta kutsutaan yleensä
"ukkometsoksi" ja naarasta "koppeloksi".
Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava. Silmän päällä
on punainen ”pilkka”. Naaras on ruskeankirjava, sen rinta on punertava ja
selässä saattaa olla valkeita täpliä. Paino vaihtelee naaraan 1,9 kg:sta uroksen
noin 4 kilogrammaan.
Ääni Soidinpaikoilla koiraat päästävät hiovia
ja napsauttelevia ääniä. Ääni jakautuu kolmeen osaan, ensimmäiseksi metsokoiras
naksauttelee nokallaan kiihtyvästi, joka päättyy matalaan kulaukseen, jonka
jälkeen puukon hiomista muistuttava ääni lopettaa soidin laulun.
Metsoa tavataan koko maassa, mutta sen kannat
ovat taantumassa. Metso tarvitsee laajoja metsäalueita soidintaan varten joten
metsän hakkuut ja laaja metsäautotieverkosto verottavat kantaa.
Tyypillinen metson elinympäristö on kostea havu- tai sekametsä. Nykyään myös
taimikoiden laidat hakkuiden vuoksi.
Metson näyttävä ryhmäsoidin tapahtuu huhti -toukokuussa, aamuvarhaisella.
Soitimelle kokoonnutaan vuodesta toiseen samalle paikalle. Kullakin kukolla on
oma soidinreviiri ja sen ympärillä päiväreviiri jolla ne oleskelevat aktiivisen
soitimen ulkopuolella. Soitimen vahvin metso pitää hallussa soitimen keskeisintä
osaa ja se myös pääse parittelemaan useimmin. Parittelusta noin kuukauden päästä
koppelo munii 6 - 9 munaa maassa olevaan pesään. Koppelo hautoo munia nelisen
viikkoa ja hoitaa poikaset yksin. Metsien hakkaamiset ja metson elinalueiden
pirstaloituminen on johtanut tilanteeseen jossa metsokoiraille ei löydy
soidinkumppaneita. Tällaiset yksinäiset metsot tunnetaan ”hulluina metsoina”
jotka soidinkiihkossaan saattavat jopa käydä ihmisen kimppuun.
Metson ravintoon kuuluvat kesällä puiden silmut ja lehdet, loppukesällä ja
syksyllä marjat. Talvella metsot syövät männyn neulasia tai taimien silmuja.
”Hakoessaan” silmuja metsot suosivat vahingoittuneita puita. Niiden neulasissa
on nimittäin vähemmän hartsiaineita jotka vaikeuttavat ruoansulatusta. Metsot
suosivat samoja puita talvesta toiseen ja puut on helppo tunnistaa niiden
harsuuntuneesta latvasta.
Metson metsästysajan löydät
täältä.
03.01.2006
