PIISAMI




Piisami (Ondatra zibethicus) eli vesirotta tai myskirotta on yleinen jyrsijä Suomen vesistöissä. Piisami on Suomen suurin myyrä. Se on tuotu Suomeen alun perin turkiseläimeksi. Se on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Piisami istutettiin Suomeen 1910- ja 1920-luvuilla turkismetsästystä varten. Kettu ja minkki ovat piisamin merkittävimmät saalistajat. Useimmissa maissa piisamia pidetään vahinkoeläimenä ja niiden kantaa pyritään vähentämään. Piisamia pyydetään yhä Suomessa, suurimmaksi osaksi turkin vuoksi.

Piisami syö ravinnokseen lumpeen, kaislan ja sarojen meheviä osia. Simpukat, ravut ja kotilot ovat sen eläinravintoa. Joskus piisami ottaa verkosta kalan, jolloin verkko saattaa repeytyä tai piisami saattaa jäädä siihen kiinni.

Piisami viihtyy matalissa järvissä, hitaasti virtaavissa pienvesistöissä ja rämeillä. Vesistö ei saa kuitenkaan jäätyä pohjaan asti. Piisamit liikkuvat vilkkaimmin hämärällä ja yöllä. Piisami rakentaa pesänsä kasveista järven tai jonkun muun vesistön rannalle. Se kaivaa rantatörmään kolon, joka menee veteen sekä maalle. Kolossa ja sen lähellä piisami elää pariskunnittain ja ne puolustavat reviiriään aggressiivisesti. Kammio on vuorattu heinillä ja saroilla. Talvella piisamit pysyttelevät paljon pesässään, vaikka eivät nukukaan talviunta. Pakkanen kovettaa pesän, joka on erinomainen suoja koiria ja kettuja vastaan. Jos pesä hävitetään, piisami on talvella turvaton ja menehtyy helposti. Piisami voi elää kolmevuotiaaksi.

Tiineys kestää 25-30 vrk ja poikueessa on 5-9 poikasta. Poikueita 1-3/v. Piisami on kausilisääntyjä, joten poikueiden määrä riippuu ravintotilanteesta ja maantieteellisestä sijainnista. Poikaset syntyvät yleensä maapesässä, pitkän käytävän päässä, jonka piisami kaivaa rantatörmään.

Piisamin metsästysajan löydät täältä.

18.05.2006