SUSI

Susi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, joka on biologisesti määriteltynä samaa lajia kesyjen koirien kanssa. Sudet elävät luonnossa keskimäärin 6–10 vuotta vanhoiksi. Susi on petoeläin, joka aiheuttaa tänä päivänä Suomessa haittaa esimerkiksi poronhoitoelinkeinolle, kotieläimille sekä enenevässä määrin myös erityisesti Suomen itärajan tuntumassa metsästyskoirille.

Suden paino on 20–75 kg ja ruumiin pituus 100–140 cm. Väri vaihtelee harmaasta ruskean- ja kellanharmaaseen, mutta voi olla myös valkoinen, punertava, ruskea tai musta. Valkoiset sudet ovat paljon yleisempiä alueilla, joilla maa on lumen peittämä. Susi muistuttaa suurta saksanpaimenkoiraa, mutta sillä on pidemmät jalat, pienemmät korvat ja vinot silmät.

Ennen sudet olivat levinneet lähes maailmanlaajuisesti ,mutta nykyään niitä on enimmäkseen Pohjois-Amerikassa, Euraasiassa ja Lähi-idässä. Susien elinalueisiin kuuluvat metsät, tundrat, taigat, tasangot ja vuoret. Kuten muidenkin villieläinten kannat, myös susien kannat vähentyneet etupäässä vainojen ja ihmisen tuhoamien elinalueiden takia.

Venäjällä on Euroopan suurin susikanta, jopa 30 000 yksilöä. Vuoden 1999 tilaston mukaan Romaniassa oli susia noin 2 500, Valko-Venäjällä noin 2 000, Espanjassa noin 2 000, Puolassa noin 1 000, Bulgariassa noin 1 000 sekä Baltian maissa yhteensä n. 2 000.

Susi on sopeutunut elämään hyvin erilaisissa ympäristöissä; arolla, tundralla, metsissä ja jopa kaupunkien lähistöillä, jossa ne hyödyntävät ravinnokseen kaatopaikkoja ja ihmisen toiminnasta syntyvää jätettä.

Susi liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, pääasiassa kuitenkin hämärissä ja yöllä. Se elää pareittain tai ”perhekunnittain” laumoissa, joissa meillä on yleisimmin muutamia yksilöitä. Todellisessa suurperheessä voi olla jopa 20 yksilöä. Susien saalistusreviiri on laaja ja kulkiessaan samaa jälkijotosta näyttää niiden jälkijono usein vain yhden suden jättämältä. Metsästäessään sudet käyttävät myös laumataktiikkaa, joskin yksinäinenkin susi pystyy kaatamaan varsin suuria saaliseläimiä, kuten meikäläisiä hirviä.

Susien ruokavalio riippuu pitkälti asuinalueesta. Pääasiassa sudet syövät lähes mitä hyvänsä kasvinsyöjiä, niin pienistä eläimistä kuten jäniksistä ja hiiristä aina isompiin eläimiin, kuten poroihin, peuroihin ja hirviin asti. Susilauma metsästää hyvin koordinoidusti, ja sudet voivat jahdata saaliseläimiä pitkiäkin matkoja väsymättä. Sudet ovat pitkälti metsästäjiä, ja pyrkivät saamaan helpoimman mahdollisen saaliin – mikä voi olla vaikkapa peuralauman heikoin yksilö.

Ehkä eniten haittaa susista on Suomessa poromiehille, mutta toisinaan sudet ovat uskaltautuneet myös tappamaan pihaan kytkettyjä koiria. Myös metsästäjien mukana metsällä liikkuvat metsästyskoirat voivat olla vaarassa, sillä susi tappaa itseään heikomman kilpailijan.

Suden metsästysajan löydät täältä.